Polttomoottorikäyttöisten autojen loppu häämöttää

Pitkään jatkunut trendi sähköautoilun lisäämiseksi sai lisää tuulta purjeisiin muutama päivä sitten julkaistujen uutisten muodossa. Iltalehti esimerkiksi kirjoittaa otsikolla ”Hyvästi Bensa-auto”.

Uutisessa kerrotaan useiden autonvalmistajien luopuvan bensa- ja dieselmoottoreiden kehitystyöstä. Esimerkiksi Volkswagen aikoo lopettaa polttomoottoriautojen kehityksen vuoden 2026 jälkeen ja käyttää sen sijaan sähköautojen kehittämiseen useita kymmeniä miljardeja.

Jotta liikenteen sähköistyminen nopeutuu, aikoo usea Euroopan maa kieltää uusien bensa- ja dieselautojen myynnin. Esimerkiksi Britannia kieltää uusien bensa- ja dieselautojen myynnin vuoden 2030 jälkeen. Voit lukea koko uutisen Iltalehden sivuilta.

Suomalaisten autokanta vs. EU keskimäärin

Mitä tämä sitten tarkoittaa suomalaiselle autoilijalle. Käytännössä aivan välitöntä vaikutusta ei varmasti juuri ole, mutta pitkän aikavälin vaikutuksia tullee varmasti olemaan.

Suomalaisten autokanta on todella vanhaa, keski-ikä on tätä kirjoitettaessa 12,2 vuotta. On siis täysin selvää, että autokanta on todella vanhaa. Jotta kokonaisuus aukeaa paremmin, on EU:n autokanta keskimäärin reilu 10 vuotta vanhaa. Sinällään autokanta ei ole kuin pari vuotta vanhempaa kuin EU:n alueella keskimäärin, mutta joka tapauksessa se on vanhempaa. Tarkemmat tilastot löytyvät Autoalan tiedotuskeskuksen tilastoista.

Suomi on pitkien välimatkojen maa ja autoilu on kallista. Bensiini ja Diesel maksaa paljon, eikä autoverojen määrä tuo helpotusta asiaan. Uudet autot tietysti kuluttavat vähemmän, mutta autojen hinnat ovat – jos ei nyt aivan kohtuuttomia – niin ainakin hyvin kalliita.

Kallis hankintahinta ja ylläpito ei houkuttele hankkimaan uudempia autoja. Suomalainen ajaa mieluummin vanhan auton ns. loppuun ja hankkii sen jälkeen vasta seuraavan kulkupelin. Onkin vaikea hahmottaa sellaista kuvaa, että uusien polttomoottoriautojen myynti lakkaa ja autoilijoita käytännössä pakotetaan siirtymään sähköautoihin. Uudet sähköautot ovat todella kalliita, joten kovin nopeaa siirtymistä täysin sähköiseen liikenteeseen en usko olevan näköpiirissä. Tämä pitää edelleen polttomoottoriautot liikenteessä pitkään.

Mielipide: Sähköautoilu Suomessa

Seuraava teksti pohjautuu täysin omiin mielipiteisiin ja reilun 20 vuoden kokemukseen autoilusta. Jätä kommentti alle, miten sinä joka tätä luet näet asian.

Vaikka sähköautoiluun kannustetaan (jopa painostetaan tulevaisuudessa), en usko sen olevan kovin relevantti ajatus vielä pitkään aikaan. Hallitus tekee tietysti toimenpiteitä, jotta siirtymä tapahtuisi mahdollisimman nopeasti, mutta silti siirtymä ei tule olemaan täysin kivutonta.

Suomalainen ei ole halukas uudistamaan autokantaa kovin hanakasti. Tähän on syynä tietysti korkea verotus ja tätä myötä uusien autojen hankintahinta on useimmille aivan liian kallis. Toisaalta, eihän uuden auton ostaminen edes ole järkevää taloudellisessa mielessä. Uusi auto kun ajetaan liikkeestä ulos, on arvo samalla hetkellä tipahtanut todella paljon.

Vaikka sähköautoja kehitetään jatkuvasti ja niiden yleistyessä tulee valikoimaa enemmän, on silti sähköauto edelleen kallis investointi. Koronapandemian myötä epävarma työllisyystilanne pahentaa tilannetta entisestään. Epävarmuus tulevasta ei houkuttele sijoittamaan kymmeniä tuhansia euroja uuteen sähköautoon. Tämä puoltaa sitä, että autokanta pysyy edelleen vanhana eikä polttomoottoriautosta olla halukkaita siirtymään sähköautoon.

Toisaalta, uusia sähköautoja on myyty vasta suhteellisen vähän aikaa. Tämän myötä käytettyjen sähköautojen markkinat eivät ole vielä kovin suuret. Käytetty sähköauto noudattelee hinnoiltaan vastaavia polttomoottoriautoja. Mutta. Onko käytetty sähköauto järkevä hankinta lainkaan?

Sähköautoilun ongelmat

Käytetyn sähköauton akku voi olla hyvin nopeasti tiensä päässä. Tämä korostuu etenkin meillä Suomessa. Lämpötilaerot ovat valtavia ja äärimmäiset olosuhteiden vaihtelut eivät missään tapauksessa paranna asiaa. Akun uusiminen ei ole halpa lystiä.

Käytetyn sähköauton omistajat eivät tätä tietenkään myönnä ja akku kestää puheiden mukaan lähes loputtomasti. No, ne puheet jätän omaan arvoon ja suosittelen sitä kaikille muillekin. Akku nyt vain on sellainen laite, että se ei kestä ikuisesti. Tähän ei auta ”shellin baarin” puheet.

Vaikka valmistajat lupaavat akuille suhteellisen pitkää käyttöikää, on varauduttava siihen että akun kapasiteetti tippuu. Akun heikkeneminen jo 80%:iin tarkoittaa ajomatkan lyhentymistä viidenneksellä. Pitkien välimatkojen maassa tämä on merkittävä asia.

Toinen ongelma tulee olemaan tarvittava määrä latausasemia tien päällä. Jokainen voi tietysti asentaa kotiinsa latausaseman. Taloyhtiöissä tämä tarkoittaa merkittävää sähköverkon parantamista. Jos kerrostalossa on 30 asuntoa ja jokainen lataa autoa yöaikaan, on täysin selvää että sähköverkkoa on parannettava. Tämä aiheuttaa merkittäviä kustannuksia.

Huoltoasemien latauspaikkoja on lisättävä. Jos polttomoottoriauton tankkaus kestää muutamia minuutteja, on sähköauton lataamiseen varattava aikaa huomattavasti enemmän. Vaikka pikalatureilla saa suhteellisen nopeasti hieman lisää ajomatkaa, on latausasemia lisättävä kuitenkin huomattava määrä.

Tekniikan Maailma teki kokeen, jonka tarkoituksena oli ”Vuorokaudessa Teslalla Helsingistä Lappiin”. Autona oli Tesla Model 3. Auton hankintahinta on noin 50 000 euroa, sen toimintamatka on yhdellä latauksella noin 400 km. Talvikeleillä toimituksen mukaan toimintamatka on kuitenkin huomattavasti lyhyempi.

Lähtökohdat jo kertovat sen, että matkan suunnitteluun on käytettävä aikaa, jotta matkanteko ei katkea tyhjentyneen akun vuoksi. Eikä matkanteko todellakaan ollut helppoa. Latausasemissa oli huomattavia ongelma ja ne eivät joko toimineet tai olivat suljettuna tiettyyn kellonaikaan, eli käytännössä juuri silloin, kun olisi ollut tarve yöpyä ja ladata akku täyteen.

Jos mietit sähköautoon siirtymistä, suosittelen lukemaan koko artikkelisarjan TM:n sivuilta. Omaa henkilökohtaista kiinnostusta sähköautoja kohtaan se ei lisännyt. Päinvastoin.

Riittävän kattava latausasemien verkosto ja latausasemien määrä tulee olemaan ongelma. Vaikka tänä päivänä näkee siellä täällä kauppojen pihoilla muutamia latausasemia, eivät ne tule riittämään missään tapauksessa. Latausasemien määrää tulee lisätä merkittävästi, jotta kaikille sähköautoilijoille riittää latauspaikkoja, myös tien päällä pitkiä matkoja liikuttaessa.

Lisäksi huolta aiheuttaa tietysti sähkön riittävyys ja millä tarvittava määrä sähköä tuotetaan? Jo nyt maahan tuodaan sähköä niin ruotsista kuin venäjältä. Oma sähköntuotanto ei riitä kattamaan edes tämän hetkistä sähkönkulutusta. Mitä tapahtuu siinä vaiheessa, kun sähköautoja on esimerkiksi 50% kaikista autoista? Fanaattiset sähköautoilijat kirjoittavat, että sähkönkulutus ei kasva sähköautojen lisääntyessä. Minulle tämä yhtälö ei oikein aukea miten tämä voisi olla mahdollista.

Rakennetaanko lisää ydinvoimaa (kokemusten mukaan tässä kestää yli 20 vuotta per voimala)? Tuodaanko sähköä lisää naapurimaista? Nouseeko jo kallis sähkönhinta entisestään kulutuksen lisääntyessä? Paljon on avoimia kysymyksiä muuallakin, kuin itse sähköautossa tai sen järkevyydessä.

Raskas liikenne

Vaikka henkilöautot saataisiinkin jollakin aikajänteellä sähköautojen piiriin, on maanteillä paljon muutakin liikennettä. Pitkien välimatkojen maassa tavaraliikenne on hyvin pitkälti suurien rekka-autojen varassa. Miten toimii sähkörekka kylmässä ja pitkien välimatkojen maassa?

Raskas rekka-auto kuluttaa sähköä valtavat määrät. Vaikka rekka-autoon saadaan asennettua suuret akustot, tulee siitä aiheutumaan ongelmia.

Suurten akkujen latausajat tulevat olemaan todella pitkät. Jo nyt tavaraliikenne on niin kilpailutettua, että pitkiä taukoja ei yksinkertaisesti ole varaa pitää. Eräs kuljetusyrittäjä on maininnut minulle, että jo tunnin viivästys esimerkiksi kalustorikon vuoksi syö katteet lähes täysin. Tästä voidaan päätellä, että renkaiden on pyörittävä, muuten menee tappiolle.

Lisäksi suuret akut painavat valtavasti. Rekka-autojen kokonaispainolle tämä ei ole lainkaan hyvä asia. Tämä tarkoittaa sitä, että rahtimäärät per rekka-auto tulevat tipahtamaan ja samalla kyydillä menee entistä vähemmän rahtia. Tämä tarkoittaa liikennemäärien kasvua ja sitä myötä sähkönkulutus kasvaa. Suurinta sallittua painoa on tuskin mahdollista nostaa Suomen todella heikossa kunnossa olevan tieverkon vuoksi. Tiestön parantaminen vaatisi miljardi-investoinnit.

Suomi elää teollisuudesta. Esimerkiksi Kemiin rakennettava uusi sellutehdas tulee tarvitsemaan puuta 180 rekka-autollista päivässä. Tämän lisäksi puuta tarvitaan 9 junallista. Määrät ja tavaraliikenne tulee olemaan todella suuret.

Jos nämä kaikki sähköistetään jollakin aikavälillä, pelkästään tämä tulee tarvitsemaan pohjoisessa todella laajan latausverkoston. Jotta puu saadaan rekka-autoon, on puu tietysti kaadettava. Millaisilla sähkölaitteilla tämä tullaan tekemään jää nähtäväksi. Puunhakkuut saattavat olla kaukana korvessa ja on vaikea kuvitella kuinka rekka-autoja tai motoja ladataan siellä, missä lähin sähköverkko on kymmenien kilometrien päässä.

No, totuuden nimissä tämä ei ole vielä tässä vaiheessa ajankohtaista, mutta ajatuksena hyvä ottaa esille.

Miten sähköautoiluun siirtymistä nopeutetaan

Tätä voidaan vain arvailla mitä tuleman pitää. Ensimmäisenä tietysti tulee mieleen jo muualla EU:ssa päätetyt rajoitukset uusien polttomoottoriautojen myynnistä. Uskon, että tämä tulee myös Suomessa ajankohtaiseksi jossakin vaiheessa.

Bensiinin ja Dieselin hintaa voidaan nostaa. Tästä on jo liikkunut hieman uutisointia ja kuulopuheita. Onko tämä oikea vaihtoehto, en olisi siitä lainkaan vakuuttunut. Suomessa työmatkat voivat olla todella pitkiä, joten työn vastaanottaminen muuttuu käytännössä kannattamattomaksi.

Polttoaineen hinnan nosto vaikuttaa myös moneen muuhun asiaan. Kuljetusyrittäjät joutuvat entistä tiukemmalle ja tämä tulee nostamaan kuljetusten hintaa. Tämä puolestaan heijastuu kuluttajaan tuotteiden hinnan nostamisena.

Tällä hetkellä vanhasta polttomoottoriautosta voi saada romutuspalkkion, jos tilalle hankkii vähäpäästoisen auton, sähköpolkupyörän tai joukkoliikennelipun. Palkkion suuruus on 1000 – 2000 euroa, joten en näe sillä olevan merkittävää helpotusta siirryttäessä sähköautoon. Voit lukea romutuspalkiosta lisää Traficomin sivuilta.

Mitättömät avustukset eivät näyttele suurta osaa sähköautoiluun siirryttäessä. Autoilija jolla on muutaman satasen arvoinen bensa-auto, tuskin tulee ostamaan kymmenien tuhansien eurojen arvoista sähköautoa.

Yhteenveto

Sähköautoiluun siirtyminen ei tule olemaan ongelmatonta ja siirtymä kestää pitkään. Välitöntä vaikutusta en usko olevan käytettyjen polttomoottoriautojen hintojen suhteen. Kauppa käy edellen vuosia.

Latausverkko tulee olemaan riittämätön tavoitteisiin nähden. Tähän on panostettava merkittävästi rahaa. Sähkön riittävyys ja sen hankinta tulee olemaan riittämättömällä tasolla.

Pitkien välimatkojen maassa sähköautolla siirtymät tulevat aiheuttamaan haasteita. Matkantekoa on ennakoitava ja varattava enemmän aikaa kuin polttomoottoriautolla liikuttaessa.

Kannattaako edelleen ostaa bensa- tai dieselauto? Kyllä kannattaa. Täysin sähköinen liikenne tulee olemaan vielä vielä kaukainen asia.

Päivitys artikkeliin 2.3.2021

Ilta-Sanomat uutisoi 2.3.2021 että myös Volvo lakkauttaa polttomoottorien ja hybridien tuotannon. Volvon automalliston on tarkoitus muuttua vuoteen 2030 mennessä täysin sähköiseksi.

Toinen suuri mullistus Volvojen myynnissä tulee olemaan se, että tulevaisuudessa Volvoja voi ostaa ainoastaan netistä. Aikataulua tälle muutokselle ei ole vielä tiedossa, mutta siirtymä lienee ajankohtaista siinä vaiheessa kun kaikki Volvon valmistamat autot ovat täyssähköautoja.

Mitä tämä tarkoittaa jatkossa uusien autojen kivijalkamyymälöille? Seuraavatko kaikki automerkit tätä samaa suuntausta vai vieläkö kivijalkakaupalla on paikkansa? Tämä kaikki jää nähtäväksi.